Kaksi vuotta sitten meille syntyi ihana tumma tukkainen ruttu naamainen vauva. Nyt näin parin vuoden jälkeen hän on touhukas, ei niin tumma tukkainen ja ei niin ruttuinen taapero. Temperamenttisuus on pysynyt aivan samanlaisena kuin jo vauvana ja uhmaikä tuo lisä boostia. On kuitenkin ihanaa, että lapsi on kasvanut ja koko ajan oppii uusia taitoja.
“Tämä ei tule helpottumaan missään vaiheessa”
Miten aika onkin kulunut näin nopeasti. Ajatus siitä ehkä jopa vähän herkistyttää. Aamulla oli todella haikea olo kun mun lapsi ei ole enää vauva. Mua on varoiteltu ettei tämä tunne tule helpottumaan missään vaiheessa vaikka vuosia tulee lisää.
Nämä ovat valitettavasti jo toiset Rudin synttärit korona-aikana, mutta en anna sen häiritä meidän juhlafiilistä. Näin syntymäpäivänä juhlittiin kolmistaan perheen kesken. Viikon päästä pienellä porukalla kahvitellaan porrastetusti.
Juhlapäivän suunnitelmat oli selkeät, Lähdin töistä aiemmin ja pääsin Rudiakin hakemaan aikaisemmin. Käytiin kaupassa, josta hän saa valita jonkun leivoksen jolla herkutellaan. Myöhemmin availtiin synttärilahja. Ja ruoan jälkeen herkuteltiin. Tosin kaupasta valittu munkki ei ollut sittenkään niin hyvää mitä lapsi ajatteli.. Mutta kiva synttäripäivä kaikenkaikkiaan.
