Kuukausi: kesäkuu 2021

kesän fiilistelyä

Huh ihanan kamalat helteet ja loppu raskaus on mielenkiintoinen yhdistelmä.. On kyllä ihanaa, että on ollut hyviä säitä ja on pystynyt paljon touhuamaan kaikkea. Meidän kesäloma on mennyt kyllä aika rauhallisissa merkeissä, Ei olla puoliakaan suunnitelmista toteutettu, mutta vielä ehkä ehtii.

Oikeastaan mun suurin haave oli ennen vauvan syntymää, päästä käymään mökillä. Oltiin siellä muutama yö ja vaikka säät oli silloin kehnot niin kyllä siellä silti viihtyi. Toki kun perus mukavuudet siellä on minimissä, se tuottaa hiukan haasteita. Esimerkiksi puskapissa tämän ison vatsan kanssa oli kiva elämys… Tai kun en meinanut päästä saunan lauteilta alas. En ookkaan aiemmin tajunnut kuinka jyrkät ne on..

rakastan meidän mökin saunaa. Jyrkistä lauteista huolimatta..
Rudi oli innoissaan mökillä kun sai olla parhaan kaverinsa kanssa.

Meillä melkeempä kuuluu joka viikoiseen rutiiniin nähdä mun hyvää kaveria ja hänen saman ikäistä poikaa kuin Rudi. Pojista on tullut hyvät kaverit. Yksi päivä käytiin vähän metsäretkellä yhdessä.

Niin ihana yhteiskuva ystävyksistä!

Alella on tässä pari viikkoa lomaa. Ollaan otettu se aika rennosti. Ollaan tehty mitä milloinkin päähän juolahtaa. Yksi ilta käytiin Ikeassa. Käytiin myös ekaa kertaa perheen kesken kolmistaan syömässä ravintolassa. Vielä on lomaa vähän jäljellä ja jotain kivaa olisi tarkoitus keksiä.

Hänelle olisi maistunut kokonainen pizza..
Ikea päivää viettämässä vauhdikkaan taaperon kanssa.

Stressaava vauva

Mitä pidemmälle raskaus on edennyt, sitä suurempi stressi mulla on iskenyt aivan kaikesta. Onko tuttua muille? Ja onko muut pohtinut vaikuttaako stressi vauvaan mitenkään?

Keskeltä arkista päivää voi löytyä ihania asioita, joista on napattava kuva.

Mikä mua stressaa?

Olen läpi raskauden ollut melko stressaantunut töistäni. Työni on hyvin henkisesti kuormittavaa. Mulla vaatii aikaa palautua siitä kuormituksesta. Ennen kesäloman alkua olin muutamia viikkoja sairaslomalla töistä. Kävin aina muutaman päivän kokeilemassa ja todettuani etten vain pysty, jäin taas hetkeksi pois. Loppu raskaus on mukanaan tuonut ikäviä oireita. Alhaiset verenpaineet, korkea syke, jalka kivut, supisteluja ja muuta mukavaa. Kun mulla viikko sitten loppui työt, stressi työssä jaksamisen suhteen helpotti. Ei tuntunut reilulta saikuttaa vaikka raskauden tuomat vaivat on hyvin oikeutettu sairasloman paikka.

Nyt vauva on napsutellut kalvoja ja olen kauhuissani pelännyt niiden puhkeamista ja vesien menoa. Se on saanut mut havahtumaan, kuinka pitkällä ollaan raskauden kanssa. Enhän ole ainut joka suorastaan pelkää vauvan syntymää..

Hankintojen tekeminen uudelle tulokkaalle on jäänyt hyvin viime tippaan. Ne on myös pahasti kesken.. Tuntuu, että kun hankintalistalta saa ruksattua yhden hankinnan yli niin olen jo keksimässä uutta. Lista on siis loputon ja säästötili sen kun hupenee. Ja suurimmat hankinnat ovat vielä työnalla.

Olen suunnitelmallinen ihminen ja haluan asioiden olevan hyvissä ajoin valmista. Tämä miljoonasta asiasta stressaaminen ja asioiden levällään oleminen ovat aivan kamalia. Väkisinkin olen alkanut pohtimaan stressin vaikutusta vauvaan. Esikoisen raskauden aikana mietin samaa asiaa ja mielestäni meillä on aivan normaali lapsi nyt.

Tuleeko meille stressantunut vauva?

Olen jonkin verran lukenut aiheesta. Se miten esikoisen suhteen minun raskauden aikainen stressi voisi näkyä, liittyy kiintymys suhteeseen ja lapsen temperamenttiin. Minun oli aluksi melko vaikeaa luoda kiintymys-suhdetta vauvaan. Meidän lapsemme on myös melko arka joissain tilanteissa sekä oli pienempänä hyvin itkuinen. Nämä kaikki asiat kuitenkin selittyvät myös monella muulla tekijällä. En jaksa uskoa tähän stressi juttuun aivan täysillä. Ehkä pitkittyneempi ja suurempi stressi vaikuttaisikin vauvaan. Silti stressaan, tuleeko mun vauvasta stressaaja vauva vaan minun stressin takia..

Nyt kesälomalla olen yrittänyt ottaa rennommin.