Avainsana: muoti

Poikani vaaleanpunaisessa

Julkaistu tekijä Piia

Asia kohauttaa aina tietyin väliajoin. Nyt taas viime aikoina. Nimittäin sukupuoliroolitus.

Etenkin pojan äitinä havahdun hyvin usein penkovani kirpparilla selkeää tyttöjen vaatteiden pöytää. Siellä on ihanat röyhelöt, rusetit, kukkakuosit ja pinkit vaatteet. Viereisessä pöydässä on poikien vaatteita. Täynnä vihreitä, sinisiä tai muuten vaan tummia vaatteita. Puolet niistä on dinosaurus kuviolla varustettu ja puolet autoilla. Kumman pöydän valitsen? Molemmat! Yhtälailla voin löytää pojalle kivoja sinisiä housuja kuin vaaleanpunaisia paitoja.

Mä olen onnellinen siitä, että mun lapsi ei tähän mennessä osaa vielä nähdä ”tyttöjen” tai ”poikien” juttuja. Hän yhtälailla leikkii autoilla kuin haluaa iltasaduksi Barbie kirjan. Tiedän, että hän on vielä pieni ja sekin päivä todennäköisesti tulee kun hän sanoo ettei halua jotain, koska se on tyttöjen juttu. Itse en kuitenkaan halua opettaa häntä siihen. Se tulee muusta yhteiskunnasta. Kuten kavereilta tai päiväkodista / koulusta.

Leopardi kuosi on aivan mun suosikki. Se on ehkä myös vähän kiistelty. Kuuluuko se tytöille, pojille vai onko unisex? Mun mielestä ehdottomasti molemmille.

En kuitenkaan halua, että mua ymmärretään tässä asiassa väärin. En ole tuputtamassa pojilleni nukkeleikkejä ja prinsessa asuja. Hän ei edes sellaisista kiinnostuisi. Yritän kuitenkin neutralisoida sukupuoleen liittyviä asioita. Mikään ei rajoita lapsiamme vain, koska on poika. Jos he haluavat kasvattaa pitkät hiukset, tehkööt niin.

Rudilla oli pienenä usein hiukset ponnarilla

Meidän perheessä kuitenkin poikia kutsutaan pojiksi. En osaa kertoa lapsilleni kuinka he olisivat vain sukupuoli oletettuja. Sitten jos poikani tuntisi olevan muuta kuin poika, asia olisi mulle okei. Puistossa olen oppinut, etten enää oleta kenenkään olevan tyttö tai poika. Sen jälkeen kun omaa poikaani oletettiin tytöksi, havahduin, että teen aivan samoja oletuksia päivittäin. Onko sillä jotain väliä kun lastani kutsutaan tytöksi? Ei periaatteessa, mutta itse hämmennyn tuollaisista oletuksista.

Nämä sukupuoli asiat on ihan todella kinkkisiä ja aiheuttaa itsellä ristiriitaisia tunteita. Joka kerta kun nämä aiheet tulee ajankohtaisiksi, joudun kyseenalaistamaan omaa ajatusmaailmaa. Samaan aikaan kutsun poikaani pojaksi, mutta haluan kuitenkin ettei muut tee oletuksia hänen sukupuolesta.. Osaako kukaan muu samaistua tähän asiaan?

talviloma

Julkaistu tekijä Piia

Lupasin tänne päivitellä meidän talviloman kuulumisia. Siitäkin on kulunut jo viikko. Hups..

Oltiin sunnuntaista torstaihin mun vanhemmilla Hyvinkäällä. Sää oli aika vaihteleva ja sen puitteissa yritettiin ulkoilla mahdollisimman paljon. Käytiin pulkkamäessä ja en kyllä tiedä kumpi oli enemmän innoissaan minä vai Rudi. Ehkä minä…

iloinen punaposki

Lomalla aina kun vietän Hyvinkäällä aikaa. Ikävä vanhaan kotikaupunkiin on kova. Yritän nähdä paljon kavereita ja muita läheisiä. Nytkin käytiin moikkaamassa paria kaveria ja yhtenä päivänä mun serkkua ja tätiä. Vaikka Vantaa ei ole kaukana, niin silti tulee liian harvoin nähtyä ketään jotka asuu muualla.

Mulla on vatsa alkanut kasvaa siihen malliin, että oli pakko käydä vähän shoppailemassa uusia vaatteita. Olin kuullut suosituksia New Yorkerin mekoista ja kävin siellä tekemässä löytöjä.

Kävin myös lastevaate kirpparilla Kittanassa. Se on aivan ihana paikka, voin suositella. Ja helposti löytää sitä kokoa jota tarvitsee, koska vaatteet on aseteltu koon mukaan esille. Myynnissä on myös äitiysvaatteita, niistä teen aina löytöjä. Ehkä se tärkein, jota arvostan lastenvaatekirppiksillä on merkkivaatteille oma rekki. Ja vaikka mun ei pitänyt vielä ostaa vauvalle mitään ennenkuin sukupuoli selvii, en voinut vastustaa kiusausta ja ostin muutamat söpöt bodyt ja housut. Rudillekkin löytyi kesävaatetta.

söpöjä pieniä vaatteita

Lasten vaatteisiin laatua

Julkaistu tekijä Piia

“Minä en lapseni vaatteisiin omaisuuksia tuhlaa”

“Hullua maksaa vaan merkin takia noin paljon”

Nämä olivat mun ajatuksia, ennen kun sain lapsen ja silloin kun Rudi oli vielä ihan vauva. Silloin en pahemmin edes lasten vaatteista mitään ymmärtänyt. Mulle oli tärkeintä, että mun lapsella oli jotain päällä, jotain joka miellytti mun silmää.

Sitten mulle alkoi pikku hiljaa avautua lasten merkkivaate maailma. Ajattelin antaa mahdollisuuden ja ostin yhden vaatteen. Ensimmäinen taisi olla Vimman letti kuvioiset housut.

Lopulta niitä vaatteita alko tulemaan kokoajan enemmän. Pidin siitä miltä ne näytti ja kuinka laadukkailta ne tuntui omalla kädellä. Lisäksi huomasin, kuinka helppo ne oli saada facebook-kirppareilla eteenpäin. Ainut huono puoli on se, että pelkään niiden vaatteiden tahraantuvan tms. mutta sen takia en ala rajoittaa lapseni elämää. Taaperoiden elämään kuuluu pienet tahrat ja sotkut.

Silti meillä käytetään paljon myös “merkitöntä”. Ne on kiva lisä ja etenkin päiväkotiin en uskaltaisi edes viedä merkkivaatteita. Huomaan vaan, että niitä on vaikea saada eteenpäin, ellet myy aivan pilkkahintaan. Ja ne haalistuu helposti, tulee nyppyä sekä reikiä.

Nykyään olenkin tosi tarkka millaisia vaatteita lapselle ostan. Ennen saatoin kirpparilla katsoa, että tämä on ihan kiva ja vaan pari euroa ja vaate päätyi ostoskoriin. Nykyään olen huomannut kirppareita kierrellessä, että syynään melko tarkkaan vaatteen ja harkitsen ostoa tarkasti. En halua enää hutiostoksia, en yhtäkään vaatetta, jonka ajattelen olevan VAIN ihan kiva. Usein huomaan sellaisten vaatteiden jäävän myös tosi vähälle käytölle.

Enkä tarkoita, että vain merkkivaatteet ovat laadukkaita. On niissäkin paljon vaihtelua laadussa. Sitten taas näistä “perus merkeistä” löytyy myös hyvänlaatuisia vaatteita. Esimerkiksi Lindexillä on ihania ja mielestäni laadukkaita vaatteita hintaan nähden.

Summa summarum mulle on tärkeintä, että lapsellani on laadukkaita vaatteita, joissa on helppo liikkua ja elää. Ja tärkeä pointti itselleni on se, että vaatteita on helppo yhdistellä toisten kanssa ja niistä tulee omaan mieleen ihania kokonaisuuksia.